Omavaraistelun ideologia

Vain omaan elämäänsä voi vaikuttaa. Siksi haluan, että elämässäni on iloa, lämpöä ja hyvää sapuskaa. Siksi omavaraistelen. En voi muuttaa ympäröivää yhteisöä vaikka kuinka ahdistuisin ilmaston lämpenemisestä, pölyttäjäkadosta, pandemioista sun muusta. Ahdistun silti. Siksi minulla on kasvimaa, kasvulavoja, mehiläisiä, kanoja, kaneja, puulämmitys ja valtavan suuret kompostorit. Säästän jokaisen pahvilaatikon, sanomalehden ja tuhkat pesästä kasvattaakseni ruokaani itse. Oman ruoan kasvatus ja säilöntä tuottaa minulle iloa, samoin kuin satunnaiset kauppareissut lähimarkettiin: mitäköhän kivaa punalaputettua tänään poistohyllystä löytyykään?

Vanha vuosi 2020 on ollut minunlaiselleni omavaraistelijalle melko hyvä: keväällä sosiaaliset kuviot supistuivat minimiin, tarmon pystyi suuntaamaan kylvöhommiin. Kesällä riitti kasvimaalla ja mehiläispesillä töitä ja syksyllä maakuopat, pakastin ja kuivaruokakaapit täyttyivät. Hunajaa tuli ennätysvähän, sitä ei juurikaan riittänyt myytäväksi, vaihdantatalouden ylläpitoon kylläkin. Nyt pakastimessa on vastapyydetyn peuran paistia sekä ruokakomerossa marraskuussa puristettua assisilaista luomuoliiviöljyä. Nautin.

Vuonna 2021 alan opetella hasselpähkinän viljelyä, mies kaatoi varjostavat kuusipuut meidän pähkinälehdosta pari päivää sitten. Saadaan helpotettua ilmastoahdistusta omalta osaltamme: huoltovarmuus lisääntyy kun pähkinät alkavat menestyä lämpenevässä ilmastossa. Saadaanko muutaman vuoden päästä joulupuuroon mantelit omasta pihasta?

Tästä tekstistä aloitin ensimmäisen oikean blogin pidon opettelun osana omavaraistelijoiden yhteispostaussarjaa. Minun elämäni tapahtuu kasvuvyöhykkeellä 1b. Pienellä taajamapihalla Espoossa elää kanat ja kanit. Parin aarin kasvimaa, monta mehiläispesää ja pähkinälehto löytyvät mökkitontilta Lohjalta.

Linkkejä muihin yhteispostaussarjan blogeihin löydät täältä:

18 vastausta artikkeliin “Omavaraistelun ideologia”

  1. Ja täällä satunnaisista omavaraisista tuotoksistasi iloitseva ja herkutteleva ystävä odottaa mielenkiintoisia postauksia !

    1. Hei, on jännittävää aloittaa bloggaaminen!
      Hasselpähkinäpensaita meillä kasvaa ihan liian kanssa, annoin isännälle joululahjaksi Joel Rosenbergin uunituoreen kirjan Pähkinöitä omasta puutarhasta ja huomasimme, minkälainen aarreaitta meillä on omasta takaa. Nyt on varjostavia kuusia kaadettu aika monta ja ensi syksynä älyämme vihdoin ja viimein tähyillä pähkinäpensaan latvuksiin. Sitten tai viimeistään vuoden päästä toivottavasti nähdään, minkälaisia löytämättömiä aarteita siellä pilkistää.

    1. Minäkin jännityksellä odotan, miten hasselpähkinäviidakostamme saadaan edes kotitarpeiksi tuottava. Tähän mennessä ei ole ollut mitään hajua pähkinänviljelystä, mutta Joel Rosenbergin kirja Pähkinöitä omasta puutarhasta on innostava ja kannustava, jos ilmastonmuutos pelottaa: maailmanlopun skenaarion mukaan Viron nykyinen lämpösumma kolkuttelee Utsjokea vuonna 2070. (Ilmatieteen laitos 2019)
      Ilmastoahdistuksen voi kääntää toiminnaksi: kuuset kumoon ja pähkinöitä pellolle, niin riittää etelässä asuville pähkinöitä kun siellä alkaa olla kohta liian kuumaa ja kuivaa.

      Ja on toki muistettava viininviljelyn mahdollisuudet: ehkäpä pihasäleikköön voisi istuttaa vaikka Pinot noiria Zilgan sijaan.

  2. Kylläpä kirjoitat kauniisti ja koskettavasti! Itseäkin samat asiat kaihertavat mieltä ja kuten sanoit, jos ei muuhun voi vaikuttaa, voi vaikuttaa itseensä ja ehkä sen kautta inspiroida vielä muitakin.

    Meilläkin kasvaa hieman hasselpähkinää täällä omalla pläntillä. Taimet ovat vasta nuoria, joten satoa saadaan odottaa, mutta mikäs tässä on odotellessa 🙂 Iloa alkaneeseen vuoteen ja hirmuisesti tervetuloa mukaan poppooseen!

  3. Onpa mukavaa saada uusia kirjoittajia mukaan yhteispostaussarjaan!

    Sinun ensimmäinen kappaleesi oli kuin minun “kynälläni” kirjoitettu. Olen saamaa mieltä, että vain omaan elämäänsä voi vaikuttaa. Toisten mollaamiseen kulutetun energian voi käyttää paremmin hyödyksi jalostamalla omaa elämäänsä siihen suuntaan, kuin itse parhaimmaksi näkee!

    Tiesitkö muuten, että valkoapilan tieteellisen nimen jälkimmäinen osa repens tarkoittaa ryömivää. Se kertoo sen sitkeydestä mennä elämässä eteenpäin.

    Mukavaa alkanutta vuotta sinulle!

    Marketta
    Rakkautta ja maan antimia

    1. Repens -ryömivä! Ei ole pakko painaa pitkää päivää, kunhan vaan ryömiskelee. Talvi on ihana ryömiskelyvuodenaika ihmiselle, keväämmällä ehtii loikkimaan, koska silloin loikkiminen tuntuu ihanalta. Nyt säästetään energiaa ja kerätään voimia. Oikein hyvää alkanutta vuotta sinullekin!

  4. Mielenkiintoista lukea miten meitä omavaraistelijoita on ympäri Suomea ja miten paljon voimme oppia toisiltamme. Oikein onnistumisen täyteistä vuotta 2021!

  5. Mahtavaa että tulit mukaan blogiryhmään! Hasselpähkinöille suuri tsemppi, meillä tällä hetkellä 9 pensasta ja lisää pitäisi hankkia. Pähkinöitä ei ole vielä näkynyt mutta kaikki aikanaan… Toivottavasti pähkinäpensaat olisivat joskus yhtä yleisiä pihoilla kuin mitä herukat ja omenapuut ovat olleet. Ja jos vyöhyke on tuo 1b niin siellähän voi tehdä vaikka mitä!

    1. Kiitos, täällä meidän kasvuvyöhykkeellä on paljon mahdollisuuksia kasvatukseen ja kokeiluihin. Parin vuoden sisällä pohjoisemmassakin Suomessa lämpenee.

    1. Kiitos palautteesta, siitä tuli hyvä mieli. Meillä on mökillä paljon pähkinäpensaita. Tänä talvena on kaadettu kuusia jotta pähkinät saavat paremmin valoa. Ei olla vielä kunnolla tutustuttu taimikauppoihin, Joel Rosenbergin pähkinäkirjassa on onneksi hyvä luettelo taimistoista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *